Jalkaväen vuosipäivää vietettiin Mikkelissä 16.11.2018

Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman Ruotsin ja Iivana (IV) Julman Venäjän välinen sota eli Suuri Venäjän sota käytiin vuosina 1555–1557. Tuona aikana 18. päivänä marraskuuta vuonna 1555 perustettiin ensimmäinen täysin suomalainen jalkaväkijoukko-osasto eli tuon ajan lippukunta. Tämä päivämäärä 18.11 on virallisesti vahvistettu Suomen jalkaväen vuosipäiväksi.

Kuva 1

Jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi totesi juhlapuheessaan Mikkelin jalkaväkimuseolla muun muassa, että parhaillaan eletään vahvaa maavoimien vuosikymmentä.

- Käytössämme ovat hyvät resurssit, joilla parannamme joukkojemme kohtaamistaistelukykyä, jalkaväen taistelijoiden varustusta ja tulivoimaa, operatiivista tulenkäyttöä, liikkuvuutta, panssarintorjuntaa ja johtamista. Tällä varmistamme, että maapuolustuksemme suorituskyky kantaa pitkälle 2020 luvulle.

- Laajan puolustusjärjestelmämme kehittäminen ei ole mahdollista, että kaikkia puolustushaaroja ja suorituskykyjä kehitetään samanaikaisesti. Näköpiirissä siintävät Merivoimien välttämättömät alushankinnat sekä ilmavoimien tarpeellinen HX-hanke.

Jv Peltoniemi

Peltoniemi korosti myös, että maavoimien pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittäminen tarvitsee tuekseen laadukasta tutkimusta. Häneen mukaansa tutkimustehtävät on parhaimmilaan kyetty ennalta asettamaan siten, että valmistuneet tutkimustulokset ovat olleet päätöksenteon tukena ja käytettävissä silloin kun tehdään pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.

Eversti Peltoniemen puhe kokonaisuudessaan on luettavissa tästä linkistä.

Jv kuva

Vuosipäivän yhteydessä julkistettiin vuoden jalkaväen kehittäjät. Tänä vuonna palkittiin vuoden jalkaväen kehittäjinä kaksi henkilöä:

• Kapteeni Pertti Kainulainen (PSK/MAASK)
• Insinööriyliluutnantti Ilkka Ahokas (PVTUTKL)

Kapteeni Kainulainen ja insinööriyliluutnantti Ahokas ovat vuodesta 2008 alkaen kymmenen vuoden ajan tehneet pitkäjänteisesti suojan ja läpäisyn tutkimusta, jonka tulokset ovat olleet päätöksenteon perusteena, kun on tehty ratkaisuja jalkaväelle hankittavista suorituskyvyistä.

Jalkaväen säätiön hallituksen puheenjohtaja, eversti evp. Jari Kytölä luovutti molemmille palkituille säätiön stipendin.

Muut vuosipäivän palkitsemiset:

Jalkaväen ansioristi soljen kera

• toimitusjohtaja Juha Sarsama

Juha Sarsama on Jalkaväen säätiön hallituksen aktviisena jäsenenä kehittänyt merkittävällä tavalla säätiön varallisuuden hoitoa ja luonut entistä paremmat edellytykset apurahojen ja stipendien jakamiselle.

Jalkaväen tarkastajan numeroitu pöytästandaari

Erityisistä ansioista voidaan myöntää numeroitu Jalkaväen tarkastajan pöytästandaari Maavoimien leijonavaakunalla. Jalkaväen tarkastajan numeroidulla pöytästandaarilla palkittiin

eversti evp. Hannu Liimatta 

Eversti Liimatta väitteli sotatieteen tohtoriksi 22.10.2018. Liimatan väitöskirjassa tuotettiin uutta tietoa suomalaisen jalkaväkitaktiikan kehittymisestä.

Jalkaväen pöytästandaari

Jalkaväen avaintehtävistä vuoden aikana pois siirtyneille luovutettiin Jalkaväen pöytästandaari seuraaville henkilöille:

• everstiluutnantti Janne Hakaniemi
• everstiluutnantti Niko Hölttä
• everstiluutnantti Mikko Saarelainen
• komentaja Johan Tillander
• everstiluutnantti Vesa Vainio
• everstiluutnantti Jussi Viinamäki
• everstiluutnantti Jami Virta
• everstiluutnantti Jukka Vuorisalmi
• majuri Mika Saastamoinen

Jalkaväkistipendit

• majuri Mika Jääskeläinen (Maataistelukeskus)
• yliluutnantti Markus Matikainen (PSPR)
• kapteeni Erno Salo (MAASK)
• kapteeni Teemu Virkkala (KAIPR)
• yliluutnantti Miska Honkakoski (MAASK)

Majuri Mika Jääskeläinen on toiminut 1.9.2017 alkaen Maataistelukeskuksessa Jalkaväen tutkimusalajohtajana. Tehtävässään Jääskeläinen on tehnyt kiitettävää työtä jalkaväen tutkimusalan ja ohjesääntötyön hyväksi, mm. tänä vuonna valmistuvat Kaupunkijääkäripataljoonan ja Paikallispataljoonan oppaat sekä kevyen jalkaväkipataljoonan tutkimus.

Vaara-alueen piirto-ohjelmaa on kehitetty monen vuoden ajan Panssariprikaatissa. Ohjelma hyväksyttiin käyttöön pienikaliiperisten aseiden, panssarintorjuntaaseiden ja panssariajoneuvojen aseiden osalta 1.7.2018 ja kranaatinheittimien osalta 1.10. Piirto-ohjelma tekee vaara-alueiden piirtämisestä ja ammuntojen suunnittelusta entistä tehokkaampaa ja parantaa palvelusturvallisuutta. Ohjelman pääkehittäjänä on toiminut yliluutnantti Markus Matikainen Panssariprikaatista ja jalkaväen aseiden osalta päätestaajina ovat toimineet kapteeni Erno Salo ja yliluutnantti Miska Honkakoski Maasotakoululta.

Ampumakoulutusoppaan kirjoittaminen oli annettu toimeksi vuonna 2013, mutta työ ei edistynyt. Vuoden 2016 alussa kapteeni Teemu Virkkala Kainuun prikaatista aloitti Ampumakoulutusoppaan kirjoittajana. Virkkala teki erittäin ansiokasta työtä ja kirjoitti oppaan valmiiksi yhden vuoden sisällä. Valmis opas hyväksyttiin käyttöön 1.1.2018.

Säätiön hallituksen kokous Jalkaväkimuseolla

Museo 1 Museo 2

Säätiön hallitus piti perinteiseen tapaan kesäkuun kokouksensa Jalkaväkimuseon tiloissa 12.6.2018. Hallitus oli kokonaisuudessaan paikalla.  Myös museonjohtaja Markku Riittinen oli mukana kokouksessa.

Ennen kokousta hallituksen puheenjohtaja, eversti (evp) Jari Kytölä isännöi lounaan paikalla olleille Jalkaväkimuseon työntekijöille.

Kuten 31.5. järjestetyssä säätiön hallintoneuvoston kevätkokouksessa, tämänkin kokouksen keskeinen aihe oli Jalkaväkimuseon tulevaisuus. Hallintoneuvosto linjasi kevätkokouksessa hallitukselle, että ensisijaisena tavoitteena on jatkaa museon toimintaa sen nykyisessä sijoituspaikassa ja että suunnittelutyötä ja valmisteluja jatketaan Mikkelin kaupungin kanssa. Tavoitetta tukee erityisesti se, että Mikkelin kaupunki on ostamassa Senaatti-kiinteistöiltä Jalkaväkimuseon kiinteistöt.

Hallitus käsittelikin kokouksessaan ensisijaisesti niitä käytännön toimenpiteitä, joilla asiaa voidaan viedä nopeassa tahdissa eteenpäin.

Hallintoneuvoston kevätkokous Rajavartiolaitoksen esikunnassa 31.5.2018

Jalkaväen säätiön sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin Rajavartiolaitoksen esikunnassa Helsingissä torstaina 31.5.2018. Kokoukseen osallistui hallintoneuvoston puheenjohtajan, kenraalimajuri Juha-Pekka Liikolan johdolla 13 hallintoneuvoston jäsentä. Myös viime syyskokouksessa säätiön kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu kenraaliluutnantti Vesa Kämäri oli paikalla. Säätiön hallitus oli lähes kokonaisuudessaan paikalla puheenjohtajansa, eversti Jari Kytölän johdolla. 

Liikola avaa

Kostamovaara

Hallituksen puheenjohtaja esitteli hallintoneuvostolle säätiön toimintakertomuksen sekä hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Veli-Heikki Saari puolestaan tilinpäätöksen, tuloslaskelmat sekä tilintarkastajan lausunnon vuodelta 2017, jotka hallintoneuvosto hyväksyi ja myönsi hallitukselle tili- ja vastuuvapauden. Lisäksi hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Juha Sarsama esitteli hallintoneuvostolle säätiön sijoitustoimintaa.

Kokouksen yksi keskeisimpiä asioita oli Jalkaväkimuseon tulevaisuus. Hallituksen puheenjohtaja totesi esityksessään hallintoneuvostolle, että hallituksen ensisijaisena tavoitteena on nyt jatkaa museon toimintaa sen nykyisessä sijoituspaikassa kiinteässä yhteistoiminnassa Mikkelin kaupungin kanssa. Tavoitetta tukee erityisesti se, että Mikkelin kaupunki on ostamassa Senaatti-kiinteistöiltä Jalkaväkimuseon kiinteistöt. Käydyn keskustelun jälkeen todettiin, että on hallitus voi edetä suunnitelmansa mukaisesti kiinteässä yhteistoiminnassa Mikkelin kaupungin kanssa.

 

Säätiön hallintoneuvoston syyskokous 30.11.2017

Yhteiskuva

Jalkaväen säätiön 60-vuotisjuhlatilaisuuden jälkeen säätiön hallintoneuvosto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseensa. Ennen kokousta kunniapuheenjohtajat, kunniajäsen sekä paikalla olleet hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet kokoontuivat yhteiskuvaan.

Eturivissä vasemmalta kunniajäsen, eversti Pertti Vuolento, kunniapuheenjohtaja, kenraaliluutnantti Heikki Koskelo, säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola, kunniapuheenjohtaja, kenraaliluutnantti Raimo Viita, hallintoneuvoston jäsen, teollisuusneuvos Erkko Kajander, hallintoneuvoston jäsen, kenraaliluutnantti Ilkka Aspara sekä säätiön hallituksen puheenjohtaja, eversti Jari Kytölä. Takarivissä vasemmalta hallintoneuvoston jäsen, kaupunginjohtaja Timo Halonen, hallituksen jäsen, asianajaja Antti Hannula, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja Ilkka Puputti, hallintoneuvoston jäsen, lakiasiainjohtaja Harri Christensen, hallintoneuvoston jäsen, hallituksen puheenjohtaja Bernt Ehrnrooth,  hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja Timo Leppänen, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Veli-Heikki Saari, hallituksen jäsen, eversti Markku Manninen, hallituksen jäsen, everstiluutnantti Martti Koivula sekä hallintoneuvoston jäsen, valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas.

Syyskokouksessa hallintoneuvosto hyväksyi hallituksen hallituksen esitykset toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioehdotukseksivuodelle 2018. Lisäksi hallintoneuvosto hyväksyi esitetyt hallintoneuvoston ja hallituksen henkilöjärjestelyesitykset.

Lue lisää...

Jalkaväen säätiön 60-vuotisjuhla Santahaminassa 30.11.2017

Jalkaväen säätiön virallisena perustamisajankohtana pidetään säädekirjan allekirjoittamispäivää 30.11.1957. Säädekirjan allekirjoittivat silloinen jalkaväen tarkastaja, kenraaliluutnantti Sakari Simeliusjalkaväenkenraali Axel Erik Heinrichskenraalimajuri Armas-Eino Martola ja kaksitoista muuta sotilas- ja siviilitaustaista henkilöä.

Yksityiskohtainen tarkastelu Jalkaväen säätiön perustamisesta ja historiasta on luettavissa tuoreesta Jalkaväen vuosikirjasta XXXI (2017-18) eversti Hannu Liimatan kirjoituksesta "Henkistä ja vähän muutakin tukea - Jalkaväen säätiö 60 vuotta" . Kirja on löydettävissä tästä linkistä ja näiden kotisivujen valikosta "Julkaisut - Jalkaväen vuosikirjat". Kirja on samalla säätiön 60-vuotisjuhlajulkaisu.

Lue lisää...